Ihminen on osa luontoa

Ihmisaivojen rakenne on kehittynyt luontoympäristössä toimimiseen. Luonnollisen ympäristön pysähtyneisyys ja tasaisempi ärsykevirta ovat ihmislajille tuttua ja ennalta arvattavaa. Luonnon äänet, tuoksut, sen kauneus ja jopa kasvien muodot saavat aistimme aukeamaan ja mielemme rauhoittumaan.

Kehomme mittasuhteet ovat luotu luonnossa liikkumiseen ja luonnollisessa ympäristössä liikummekin huomaamattamme monipuolisesti. Nostamme jalkaamme korkealle yli kivien ja mättäiden, kuljemme varmoin askelin epätasaisellakin alustalla. Jos kaupunkitiet olisivat yhtä vaihtelevia pinnaltaan ja joutuisimme kiertelemään pieniä esteitä, etsisimme nopeasti vaihtoehtoisen tien.

” Metsäkylpy on kuin silta. Se avaa aisteja sekä paikkaa tyhjiön ihmisen ja luonnon välillä ”

Dr Qing Li, Shinrin-Yoku

Mitä tarkoittaa metsäkylpy?

Termi metsäkylpy on lanseerattu Japanissa vuonna 1982. Sana SHINRIN tarkoittaa metsää ja YOKU tarkoitaa kylpyä. Metsäkylpy tarkoittaa metsässä oleilua ja yhteyttä luontoon näkö-, kuulo-, maku- ja tuntoaistin välityksellä.

Alkuun metsäkylvyn vaikutukset perustuivat lähinnä intuitioon ja maalaisjärkeen. Tieteellinen tutkimus metsän yhteydestä ihmisen hyvinvointiin käynnistettiin Japanissa kunnolla vasta vuonna 2004. Tutkimusten myötä on todettu metsässä oleilun tehostavan vastustuskykyä, lisäävän energiaa, vähentävän ahdistusta, masennusta ja vihan tunnetta sekä lievittävän stressiä ja rentouttavan oloa sekä parantavan unta.


Metsäkylvyssä

  • Hengitämme puhdasta ilmaa, happea
  • Tuoksutelemme lempeitä tuoksuja
  • Puiden erittämät haihtuvat öljyt, fytonsidit, vaikuttavat virkistävästi ja mielialaamme parantavasti
  • Maaperän luonnollinen bakteeri Mycobacterium vaccae lisää mielihyvähormonin serotoniin tuotantoa
  • Luonnon äänimaailma rentouttaa
  • Katseemme lepää kauneudessa; elimistön sytokiinien eli immuunipuolustusjärjestelmää vahvistavien proteiinien määrä nousee
  • Monipuolinen liikkuminen kohottaa serotoniin ja oksitoniin määrää

Lähde: SHINRIN-YOKU, japanilaisen metsäkylvyn salaisuudet. Kirjan on kirjoittanut metsälääkentieteeseen erikoistunut tohtori Qing Li.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *